Janne Lahden ja Johanna Skurnikin teos tarjoaa monipuolisen esityksen kolonialismin historiallisista vaikutuksista maailmaan niin antroposentrisestä kuin ympäristökeskeisestä näkökulmasta. Teos on osa laajaa kolo-nialismia koskevaa historiallista keskustelua, jossa ilmiön perintö nähdään monialaisena ja pitkäkestoisena. Samalla se kuitenkin paljastaa tiettyjä rajoitteita, joita väistämättä liittyy erityisesti kolonialismin kohteeksi joutuneiden toimijoiden äänen välittymiseen. Teos on ainutlaatuisen monipuolinen – se tuo suomalaisille lukijoille poikkeuksellisen laajan ja monipuolisen näkökulman kolonialismin historiaan
Puheenvuoro tarkastelee syntymäkohorttitutkimuksia historiallisena ilmiönä kahdessa merkityksessä, ensinnäkin oman aikansa tuotteena ja toiseksi erikoislaatuisena tieteenhistoriallisena tutkimuskohteena. Esimerkit tulevat ensi sijassa Britanniasta ja Pohjoismaista, joissa pitkittäistutkimuksen tekemisen ehdot ovat joss...
Suomen Historiallinen Seura perustettiin 1800-luvulla tukemaan kansallisen historian ja suomalaisen identiteetin rakentamista sekä edistämään historiantutkimusta ja tieteellistä keskustelua. Seuran alkuvaiheet kuvastavat tieteenalojen eriytymistä ja pienen tutkijajoukon merkitystä. Edelleen keskeinen kysymys on, miten...
Sari Aalto, Ville Vuolanto· Historiallinen Aikakauskirja· 0 citations
"Sosiologi Erik Allardt esitteli teoksessaan 'Yhteiskunnan rakenne ja sosiaalinen paine' (1964) ne yhteiskunnalliset perusvastakohtaisuudet, jotka olivat vallinneet Suomessa 1960-luvulle saakka. [...] Allardtin luettelemat ideologiset vastakohtaisuudet ovat ennen kaikkea viitekehys, tietynlainen makrohypoteesi suomalai...
"Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran vuosikirjan aiheena on tänä vuonna kansalaisvaikuttaminen. Artikkelikokoelma sai alkunsa vuonna 2005, kun tuli kuluneeksi sata vuotta suurlakosta, joka muodostui kansalaisvaikuttamisen ja työväenliikkeen voimannäytteeksi Suomessa. Kirjan julkaisuvuonna 2006 taas tulee...
Suomen Historiallisen Seuran kansainvälinen toiminta on ulottunut 1800-luvulta nykypäivään. Aluksi se tarkoitti ulkomaanmatkoja arkistoihin, kirjastoihin ja yliopistoihin, erityisesti Ruotsiin ja Saksaan. Ajan myötä toiminta laajeni konferensseihin, kansainvälisiin verkostoihin ja tutkimushankkeisiin. 2000-luvulla seur...
Mervi Kaarninen· Historiallinen Aikakauskirja· 0 citations
"Kevään 2003 hallitusneuvotteluissa keskusta, sosiaalidemokraatit ja ruotsalainen kansanpuolue sopivat neljän uudentyyppisen politiikkaohjelman käynnistämisestä. Teemoiksi valittiin tietoyhteiskunta, työllisyys, yrittäjyys ja kansalaisvaikuttaminen. Muutamat huomiot kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmasta avaavat p...
Pauli Kettunen· Väki Voimakas· 0 citations
We use cookies to run the site and, with your consent, for analytics and to show ads.
See our Cookie Policy.
