Jäkäläleivällä pysyy ”joustavassa vallankumouskunnossa”

Abstract

Pohjois-Amerikkaan muuttaneet siirtolaiset janosivat tietoja Suomen murroksista. Artikkelissa tarkastellaan sitä, miten suomalaissiirtolaisten sanomalehdet toistivat ja tulkitsivat uudelleen Suomesta saapuneita jäkälää koskevia uutisia vuosina 1917–1918. Tutkimus sijoittuu Suomen elintarvikekriisin, itsenäistymisen ja sisällissodan muodostamaan poikkeukselliseen historialliseen vaiheeseen, jossa tiedonkulku Atlantin yli sekä nopeutui että hidastui samanaikaisesti. Aineistona toimii Kansalliskirjaston digitoitu siirtolaislehtien kokoelma Amerikansuomalaiset kausijulkaisut. Tekstintoistojen avulla analysoidaan tekstien uudelleenkäyttöä, lainaamista ja ideologisesti värittynyttä uudelleenkehystämistä. Tiedonkulussa ja Suomen uutisten uudelleenjulkaisemisessa Pohjois-Amerikassa ajanjakso 1917–1918 paljastui ennalta oletettua erityislaatuisemmaksi nimenomaan tekstintoistojen näkökulmasta. Poikkeusaikana lehdissä julkaistiin yhtä aikaa harvinaisen nopeasti kulkeneita uutissähkeitä sisällissodan tapahtumista ja kuukausien ikäisiä lainattuja uutistekstejä. Sanomalehdet kulkivat Suomesta siirtolaislehtien toimituksiin hitaimmillaan noin kolmessa kuukaudessa. Jäkäläuutiset toistettiin Pohjois-Amerikan suomalaislehdissä kahdella päätavalla: kansallismieliset tai ei-sosialistiset lehdet painoivat Suomesta lainattuja jäkälätekstejä pääosin sellaisinaan, kun taas sosialistiset työväenlehdet liittivät ne osaksi luokkataistelua ja sisällissodan vastakkainasetteluja. Ensimmäisen maailmansodan, sensuurin sekä poikkeuksellisten viestintäolosuhteiden vuoksi kuukausia vanhat jäkälätekstit julkaistiin rinnakkain harvinaisen ajantasaisten sisällissodan sähkeuutisten kanssa, mikä kärjisti jäkäläaiheisten uutisten tulkintaa. Artikkeli osoittaa, että siirtolaislehdistö ei ainoastaan välittänyt tietoa vanhasta kotimaasta vaan osallistui aktiivisesti kilpailevien Suomi-kuvien tuottamiseen. Jäkäläuutisoinnin analyysi paljastaa, kuinka suomalaisen siirtolaisyhteisön poliittiset jakolinjat vaikuttivat uutisten valintaan ja tulkintaan sekä kuinka Suomen vuosien 1917–1918 ”sanomalehtien sisällissota” ulottui Atlantin yli Yhdysvaltojen ja Kanadan suomalaisyhteisöihin